Nettilinssit.fiPiilolinssien hintavertailu

Silmän anatomia

- Silmää voidaan verrata kameraan, sillä niin silmä kuin kamerakin nappaa valon voidakseen muuttaa sen kuvaksi, joka pystytään tulkitsemaan. Molemmat käyttävät linssiä sisääntulevan valon tarkentamiseen. Silmä käyttää verkkokalvoa kuvan tuottamiseen kun taas kamera käyttää tähän tarkoitukseen filmiä. Saadaksesi enemmän tietoa silmien eri osista, voit käydä ne läpi alla olevan animoinnin osia klikkaamalla.

Iphone & Ipad friendly version

	Kovakalvo Kovakalvo (sclera), myös niin kutsuttu silmän valkuainen, on jännekalvo. Se on hyvin kovatekoinen ja suojaa silmän sisempiä osia, kuten retinaa (verkkokalvoa) ja korioideaa (suonikalvoa). Sen paksuus on noin 1 mm paitsi siellä missä suorat silmälihakset kiinnittyvät, jossa paksuus on 0.3 mm. Suorat silmälihakset ovat neljä kuudesta lihaksesta kummassakin silmässä, ja ne kontrolloivat silmän liikkeitä. Kovakalvoa verhoaa episkleera (episclera), joka sisältää kovakalvoa hapella ruokkivia verisuonia ja ravintoaineita. Nämä verisuonet näkyvät silmän valkuaisen pinnalla.
	Suonikalvo/Korioidea Suonikalvo, kerros kovakalvon sisäpuolella, koostuu suonien verkostosta, joka elättää verkkokalvoa hapella ja ravintoaineilla. Kosteassa silmänpohjan eli verkkokalvon ikärappeumassa ongelmien aiheuttaja on tämän suoniverkoston verisuonet.
	Retina (shown here as yellow inner layer) Retina on toiselta nimeltään verkkokalvo. Täältä löytyvät valoreseptorit, joiden ansiosta pystymme näkemään, Reseptoreita on kahdenlaisia. Näistä tapit ovat herkkiä väreille ja toimivat kirkkaammassa valossa, ja heikossa valossa parhaiten toimivat sauvat näkevät mustavalkoisena. Sauvat ovat tavallisesti retinan ulkoreunalla ja tapit ovat keskittyneinä verkkokalvon keskikuoppaan, foveaan. Ablatio retinae tai verkkokalvon irtauma on vakava tila. Jos näkökentässä esiintyy salamointia, joka ei johdu esimerkiksi migreenistä, tai näkökenttä mustuu joko osittain tai kokonaan, on tärkeätä hakeutua hoitoon välittömästi.
	Lasiainen Lasiainen on hyytelömassa, joka täyttää silmämunan ontelon linssin takana. Linssin edessä oleva neste täyttää ontelon. Ikääntyessä lasiainen vähenee ja täyttää tyhjäksi jääneen tilan nesteellä. Kun lasiaisen tilavuus vähenee voi se irrota verkkokalvosta, tätä kutsutaan lasiaisirtaumaksi. Tämä om itsessään vaaraton ilmiö, mutta lasiainen voi vetää mukaansa verkkokalvon, jolloin muodostuu vakava tila, jota kutsutaan verkkokalvon irtaumaksi.
	Makula Makula on verkkokalvon keskeisin osa, jossa näkösolut ovat melko tiiviisti pakkautuneina, ja joka vastaa näön tarkkuudesta. Makula-alueen ulkopuolella olevat näkösolut eivät ole yhtä tiheästi pakkautuneita, mutta riittävät esineiden ja liikkeiden havaitsemiseen ja katseen kääntämiseen niiden yksityiskohtaisempaa tarkastelemista varten. Silmänpohjan ikärappeuma (makuladegeneraatio) on monilla ikääntyvillä esiintyvä sairaus. Silmänpohjan ikärappeumaa on kahta muotoa: kosteaa ja kuivaa. Vaikka kostean ennuste on huonompi voidaan sitä silti hoitaa. Kuivaa silmänpohjan ikärappeumaa ei voida parantaa, mutta sen seuraukset eivät vaikuta yhtä vakavasti näkemiseen. Silmänpohjan rappeumaa kutsutaan joskus myös keltaisen täplän taudiksi.
	Fovea (shown here as green disc) Verkkokalvon keskikuoppa, fovea, eli keltainen läikkä tai piste, on makulan keskeisin osa. Näkösolujen tiheys on täällä kaikista suurin, mikä johtaa optimaaliseen näöntarkkuuteen. Fovea täyttää näkökentästä noin 5 prosenttia. Muutoin fovea muistuttaa makulaa.
	Papilla Papilla, jota kutsutaan myös nimellä sokea piste, on paikka jossa näköhermot yhdistyvät silmään. Näkösolujen puuttuminen tässä osassa silmää tarkoittaa sitä, ettei sillä näe mitään, josta johtuen nimitys sokea piste.
	Linssi eli mykiö Linssi vastaa noin kahtakymmentä dioptria-yksikköä silmän optisen taittovoiman kuudestakymmenestä dioptria-yksiköstä. Muu osa taittovoimasta tapahtuu sarveiskalvossa. Linssi mahdollistaa myös tarkistusetäisyyden muuttamisen, esimerkiksi vaihdellessa television katselun ja lehden lukemisen välillä. Linssi eli mykiö kiinnittyy ripustinsäikeillä sädekehään. Tämän voidaan ajatella muistuttavan polkupyörän pyörää, jonka keskusta vastaa linssiä, säikeet pinnoja, sädekehä vannetta. Lähelle katsottaessa sädekehässä oleva lihas supistuu niin, että ripustinsäikeet rentoutuvat ja taittovoima lisääntyy siten mykiön läpimitan pienentyessä ja paksuuntuessa. Vanhenemisen myötä linssin joustavuus vähenee, ja noin 45 vuoden iässä on se jo jähmettynyt niin paljon, että lukeminen normaalietäisyydeltä on mahdotonta ja lukulasien käyttö on välttämätöntä. Katarakta eli harmaakaihi on iän tuoma muutos mykiössä, jota esiintyy jonkin asteisena jossakin vaiheessa käytännöllisesti katsottuna kaikilla. Harmaakaihi on mykiön sumentum ista, joko huonontaa näkemistä. Kun harmaakaihi on kehittynyt häiritseväksi, mykiö leikataan ja korvataan keinotekoisella linssillä.
	Näköhermo Näköhermo on hermo, joka lähettää silmästä signaalit aivojen eri osiin, joissa kuva tulkitaan. Näköhermo koostuu noin miljoonasta hermosäikeestä. Molempien silmien näköhermot liittyvät silmien takana niin, että kaikki näkökentän oikealla puolella oleva välitetään vasemmalle aivopuoliskolle ja päin vastoin.
	Pupilli Pupilli on oikeastaan pelkkä iiriksen keskellä oleva reikä. Syy sen mustaan väriin on silmän sisällä oleva pigmenttikerros, joka himmentää valon poukkoilua ja näin ollen pupillin läpi pääsee vain hyvin vähän valoa. Valokuvissa nähtävä punasilmäisyys johtuu verkkokalvon väristä.
	Iiris eli värikalvo Iiris eli värikalvo on silmän valonläpäisyä säätelevä osa. Kirkkaassa valaistuksessa se supistuu ja pimeässä pupillin läpimitta suurenee. Akkommodaatiossa, jolloin silmä mukautuu eri katseluetäisyyksille, pupilli on lähelle katsottaessa myös pienempi kuin katsottaessa kauas samassa valaistuksessa. Tämä johtuu siitä, että pienempi pupilli muodostaa suuremman tarkkuussyvyyden.
	Kammioneste Kammioneste täyttää silmän etuosan käytännöllisesti katsottuna mykiön ja sarveiskalvon välillä. Sädekehän takaosassa kehittyvää kammionestettä tihkuu pupillin läpi etukammioon ja se poistuu lopulta kammiokulman kautta, joka on sarveiskalvon ja iiriksen välillä oleva kulma. Kammioneste toimii paitsi ylläpitämään silmämunan muodon, myös välittämään sarveiskalvoon ja mykiöön ravintoaineita ja happea. Etukammio on alue mykiön/iiriksen ja sarveiskalvon välissä. Jos kammionesteen tuotannon ja sen poistumisen välille muodostuu epätasapaino ja kammionesteen määrä lisääntyy, silmänpaine kasvaa. Tämä on yksi viherkaihin eli glaukooman aiheuttavia syitä.
	Sarveiskalvo Sarveiskalvo eli cornea on läpinäkyvä silmän ulommainen osa, jossa tapahtuu suurin osa silmän optisesta taittovoimasta, noin neljäkymmentä dioptria-yksikköä kuudestakymmenestä. Sarveiskalvon on tärkeätä olla täysin kirkas. Tästä johtuen siinä ei ole lainkaan verisuonia. Sarveiskalvo saa happea ja ravintoaineita kyynelnesteen sekä kammionesteen välityksellä. Piilolinssien liikakäyttö saattaa aiheuttaa ongelmia aiheuttamalla hapen puutetta, joka vuorostaan aiheuttaa verisuoninen kasvamisen sarveiskalvoon. Verisuonien muodostuminen keskiosaa kohti häiritsee näkemistä.
	Sädekehä Sädekehän sädelihas on lihas, joka säätelee akkommodaatiota, eli silmän mukautumista eri etäisyyksille. Sädekehä tuottaa myös kammionestettä ja se on kohta jossa ripustinsäikeet kannattelevat mykiötä.
	Sidekalvo Sidekalvo (konjunktiva) on silmän valkuaisen pinnalla ja silmäluomien sisäpinnalla oleva limakalvo. Monet kyynelfilmin tuottamiseen osallistuvat rauhaset ovat sidekalvossa. Kun sidekalvo ärsyyntyy, yleensä infektion tai allergian takia, näkyy se kalvon turvotuksena, pinnan epätasaisuutena ja verisuonien laajenemisena. Tämä koetaan punasilmäisyytenä.

Nettilinssit

Nettilinssit.fi on piilolinsseistä tietoa jakava riippumaton sivusto, joka ei ole
yhdenkään jälleenmyyjän tai jakelijan yhteistyökumppani tai tytäryhtiö.

Silmän anatomia

Iphone & Ipad friendly version

Kovakalvo

Suonikalvo/Korioidea

Retina (shown here as yellow inner layer)

Lasiainen

Makula

Fovea (shown here as green disc)

Papilla

Linssi eli mykiö

Näköhermo

Pupilli

Iiris eli värikalvo

Kammioneste

Sarveiskalvo

Sädekehä

Sidekalvo